Karjalainen julkaisi lauantaina 11.2. uutisen, jossa kuopiolaisen Jätekukko oy:n sekä Joensuun seudun jäteyhtiö Puhas oy:n toimitusjohtajat ilmoittivat, etteivät ne enää selvitä mahdollisuutta perustaa jätteenpolttolaitos Kiteen Puhokseen. Joensuun kaupunki vaalii kuuliaisesti valtion osoittamaa kehittämisen suuntaa: maakunnat tyhjiksi, maksoi mitä maksoi.

Uskoa maakunnalliseen yhteistyöhön on riittänyt ja Keski-Karjalassa on haluttu nähdä valoa tunnelin päässä, vaikka kuntatalouden synkät uutiset meitä piinaavatkin. Jätteenpolttolaitokseen eteen tehtiin valtavasti työtä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto linjasi Puhoksen jätteenpolttolaitoksen olevan ainoa Keski-Karjalaan kohdistuva maakunnallinen kärkihanke, lukuun ottamatta muutamaa tie- ja ratahanketta.

Tammikuussa 2010 valmistuneessa selvityksessä Puhos oli lähes kaikilla mittareilla parempi vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamispaikaksi. Puhoksen rakentamiskustannukset olivat kymmeniä miljoonia edullisemmat, laitoksen kannattavuus oli Varkautta parempi ja aikataulullisesti Puhoksen toiminta voisi alkaa neljä vuotta Varkautta aiemmin. Ilmeisesti selvityksen laskelmat eivät olleet savolaisille mieluisia, sillä uusissa laskelmissa muun muassa Varkauden voimalaitoksen rakennuskustannukset on saatu lehtitietojen mukaan puolitettua.

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETI:n Puhos 2013 – hankkeessa aluetta markkinoidaan ja uusia työpaikkoja pyritään luomaan hakemalla yrityksiä ja sijoittajia alueelle. Usealla yrityksellä olikin pitkälle valmisteltuja suunnitelmia, jotka olivat kytköksissä jätteenpolttolaitokseen.  Tältä työltä viedään pohja pois joensuulaisten toimesta. Jätteenpolttolaitos olisi palvellut koko seutukuntaa ja antanut uskoa sekä eväitä tulevaisuuden haasteisiin. Sen sijaan, että Keski-Karjalaa kehitettäisiin vetovoimaiseksi ja eläväksi, ajetaankin aluetta entistä voimakkaammin valtion köyhäinavun piiriin.

Haluavatko Joensuun päättäjät torpata koko maakunnan kehittämisen? Johtavilta luottamushenkilöiltä ei juuri ole kuultu Puhosta puolustavia kannanottoja. Toisin on Savon puolella, jossa maakunnallisesti vaikuttavat päätökset tekevät kansan valitsemat poliittiset päättäjät. Joensuussa päätöksenteko näyttää olevan ulkoistettu jäteyhtiön hallitukselle sekä virkamiehille.

Keskustan
Kiteen,
Tohmajärven,
Kesälahden ja
Rääkkylän
kunnallisjärjestöt
Jukka Kankkunen
Matti Majoinen
Seija Makkonen
Harri Laasonen

Suomessa vastuu päiväkodin, koulun, terveydenhuollon, vanhuspalvelujen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä on demokraattisesti valituilla, eri poliittisia ryhmiä edustavilla kuntapäättäjillä.

Suomen hallitus leikkaa kuntien rahoja ja kiristää toimillaan kuntia kuntaliitoksiin. Keskusta on koko Suomen etua ajatteleva puolue. Keskustan koko Suomi pitää sisällään vahvasti myös maaseudun. Keskustan koko Suomi tarkoittaa kuntia ja kuntalaisia. Keskustan koko Suomeen kuuluu myös Tohmajärvi ja tohmajärveläiset.

Suuruuden tavoittelu kuntakoossa ei ole automaatti parempiin palveluihin, päinvastoin. Palvelut eivät parane syrjäkylillä, sillä säästöt tulevat palvelujen keskittämisen kautta. Toteutuessaan hallituksen ajama kuntauudistus johtaa palvelujen häviämiseen, huononemiseen ja välimatkojen pidentymiseen. Tohmajärven Keskustanuoret haluavat kantaa vastuuta tohmajärveläisistä ihmisistä ja ihmisten palveluista. Palvelurakenne pitää saada vastaamaan palvelutarvetta kustannustehokkaasti. Parhaiten tohmajärveläisten palvelut turvataan Tohmajärven kunnan toimesta.

Tohmajärven kunnalle ja tohmajärveläisille tärkeät kunnallisvaalit käydään lokakuussa 2012. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat kauas tulevaisuuteen, siksi on tärkeä saada nuoria päättämään asioista. Mahdollisuuksia on, ne pitää vain nähdä. Jos kiinnostuit, yhteyttä voi ottaa rohkeasti allekirjoittaneisiin.

Tohmajärven
Keskustanuoret

On taasen se aika vuodesta, että kouluissa viritellään luistelu- ja hiihtokautta käyntiin. Kotona etsitään varusteita, ja jos ei löydy sopivia, täytyy kiireen vilkkaa lähteä kaupoille luistimia yms ostamaan. Vain sitä muutamaa koululiikuntatuntia varten.

Toivottavasti niistä tunneista syttyisi kipinä näihin mukaviin talviliikuntaharrastuksiin. Mutta miten se kipinä saadaan syttymään murrosikään tuleville lapsille, silläkö, että tehdään vaakaa ym liikettä luistellessa, kellotettaan aikaa kuin pitkään jaksaa hiihtää?

Mielestäni yläkoulun liikunta ja miksei alakoulussakin, liikuntatunnit voisi olla mukavaa yhdessä tekemistä, pelaamista ilman suorituksia, toiminnallinen tauko keskellä teoriatunteja. Pääasia olisi liikkeellä olo ja ulkoilu.

Olen muutaman vuoden saanut seurata läheltä, miten Tohmajärven kunnassa tuetaan urheilua ja kannustetaan nuoria sillä alalla.

Se on hyvä homma, mutta emme saa unohtaa sitä joukkoa nuorisosta, jotka pitävät urheilusta muussakin mielessä kuin kilpailu. Heillekin pitäisi suoda mahdollisuus harrastaa ilman, että kuuluu johonkin urheiluseuraan. Ja jo koulusta olisi hyvä tämä lähteä liikkeelle, että urheilla voi muutenkin kuin suorittamalla.

Oikein ihanaa luistelu ja hiihtokautta kaikille kuntalaisille toitottelee muutaman koululaisen äiti

Saara Heiskanen